Nammineq nunanni angalagit

Nammineq nunanni angalagit

Nammineq nunanni angalagit

Nunatsinni takusassaqqissut qassit, nammineq takunngisaannakkatut tusaamaannarpigit? Aasaq manna feeria nunanni atoruk.

Avannaani qimmit qimuttut miaggoortut nammineq tusarsimanngisaannarpigit? Tunumi inoroorsaarneq tusaamaneqartoq misigisimaviuk? Imal. Narsarsuup eqqaani feerianni hesteriarsinnaanerit nalunngiliuk?
Maanna nunanut allanut angalasinnaanerup ajornaatsuinnaannginnerani, nunatsinni tupinnaannartumik feeriarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Ilaquttanut tikeraarneq immaqa nuannernerulersissinnaavaat, peroriartorfiit meeqqannut takutillugu imal. nunatsinni takusassaqqissut maannamut tusaannartakkatit takullugit. Feeriarnissat pilersaarusiulereeruk.

 

Ilulissat

Ilulissat – ilulissat illoqarfiisa pingaarnersaat

Ilulissat eqqaanni sermeq iigartartoq Sermeq Kujalleq nunarsuarmi aniatitsinerpaanut ilaavoq ullormullu 40 meterinik nikittarnermigut sukkanerpaallunissaaq. Kangerluk iigartartumik sermilik (Kangia) UNESCO-mit nunarsuarmioqatigiit kingornusassaattut eriagisassatut toqqagaavoq, Kangiatalu illorsua suluttut ilusilik kusanaqisoq sanaartorneqaleruttorluni. Takornarissat tuusitilippassuit Kangia misigisassarsiorfiginiarlugu ukiut tamaasa nunatsinnut angalasarput. Suli takusimanngikkukku immaqa maanna piffissanngorpoq?

Kulturikkut kingornussarput

Illoqarfik Ilulissat aallaavigalugu pinngortitami tupinnaannartunik misigisaqarsinnaavutit. Nunaqarfitoqaasimasumut Sermermiunut pisugit piniarfigissorsuarmilu ukiut 4000-it kulturikkut oqaluttuarisaanerup siorsunneralusooq malugalugu. Tamassuma kusanassusaa misigigaanni nunatta oqaluttuarisaanerani najorusunneqarnerpaanut ilaasimanera paasineqarsinnaavoq. Pisuffigissallugit nuannarineqaqisutigut Kangia sinerlugu angalaarnerit nangiguk– imal. unnukkut angallammut ilaalluni angalanermi seqernup tarrissaartup unnuakkut qaamarnga immikkuullarilluinnartoq iluliarsuarnilu alanngialasoq takujuk.

Nunaqarfimmut tikeraarneq

Nunaqarfiit Ilimanaq Oqaatsullu Ilulissaniit tikeraarneqarsinnaapput. Nunaqarfik Oqaatsut ullup affaa pisunnikkut tikissinnaavat. Aali Ilulissat saavanni arfernik takunissamut periarfissat tupinnaannartut ilanngutinngikkigut!

Nunatta Angalatitsivia aasaq manna Nuummiit Ilulissanut ulluni sisamani tallimaniluunniit angalanissamik immikkut ittumik neqerooruteqarpoq. Tamanna pillugu uani annertunerusunik paasisassarsiorit.

 

Eqi

Immikkut neqeroorut: Ilimanaq Lodge-imiinnermi Glacier Lodge Eqi- miinnermilu 20%-imik akikillisaavigineqarit!

Piginneqataalluni ingerlatseqatigiiffipput World of Greenland Ilulissat eqqaanni tammaarfinnik marlunnik sanatitsinikuuvoq. Aasaq manna tassaniinnissannut 20%-imik akikilliivigineqarputit, taamaammat neqeroorut atortariaqarpoq! Sianerfigaluta periarfissanik paasiniaagit!

Ilimanaq Lodge: Pinngortitami aserorneqanngitsumi inuulluarnartumik ilorrisimaarneq

Nunatsinni nunaqarfiit alianaannerpaat ilaanni Ilimanami illut eriagisassatut eqqissisitat – niuertorutsip illua pisiniarfillu –saaffiginnittarfinngorlugit, neriniartarfinngorlugit katersugaasivinngorlugillu iluarssagaapput, illuaqqami inuulluarnartumi imminut iluarusutsigit. Illuaqqat aaqqissuulluakkat immap killingani Qeqertarsuup tunuanut iluliarsuarnullu Ilulissat kangerluanniit ingerlaarusaartunut isikkigiviginnerpaami inissisimapput.

Glacier Lodge Eqi: Sermeq qanillillugu

Glacier Lodge Eqi-mi sermeq qanillivillugu ataasiarlutit marloriarlutiluunniit unnuigit. Tammaarsimaarfik sermip uukkartartup Eqip uukkaajuarnermigut immikkuullarissutillip eqqannguani, Ilulissanit 80 km-inik avannarpasinnerusumiippoq. Illuaqqaniit sermip iigartartup saqqaanut isikkiveqarpoq tassanngalu sermip tulleriiaarluni uukkaanera kallerpaluttutullusooq nipiliornermik malitseqartoq misigineqarsinnaalluni. Tammaarsimaarfik pisulluni angalaarnissamut aallaavissaqqilluinnarpoq; tassani ass. sermersuaq tikinneqarsinnaavoq qaqineqarsinnaallunilu imal. sioqqat ujaraaqqallu sermip iigartartup ajattagai qaqillugit.

 

Kujataa

Kujataani assissaqanngitsumi tamaginnut angalagit

Narsaatit qorsooqqissut, kassorsuit tungujualaartut, qaaqqat qutaarluit, puilasullu kissartut.

Kujataa immikkuullarilluinnartuuvoq – pitsaanerpaarli tassaavoq toqqaasariaqannginnerit – angallammimmi ajornanngitsumik sumiiffimmiit sumiiffimmut anngussinnaavutit. Taamaammat Kujataani feeriarninni pisullutit angalaarnissat, savaatilinni unnuinissat, aalisarnissat, qallunaatsiaat najugarisimasaata Igalikup eqqaaniittup Østerbygdip takuniarnissaa Qaqortumilu illoqarfimmi angalaarnissat angumerisinnaavatit.

Narsarsuaq

Narsarsuarmiinnaq tupinnaannartunik misigisaqarnissamut periarfissaqarputit. Cykelimik attartorit Naasullu Qooruat aqqusaarlugu ingerlagit, sermersuup tungaanut pisuttuarit imal. Erik Aapalaartup illorsua nuliatalu Tjodhildurip oqaluffia sanaqqitat Qassiarsummi kangerluup akinnguaniittumiittut takuniakkit.

Kujataani kulturikkut eriagisassat pinngortitarlu alutornartoq hesterlutit aamma takuniarsinnaavatit. 2016-imiilli Narsarsuup eqqaani savaateqarfik Inneruulalik takornarissanut hestertitsisarnernik Riding Greenlandimik atsikkamik aaqqisuussisalerpoq. Nunami naggorissumi orpikkat portusuut akornanni hesterneq misigisaavoq tupinnaannartoq.

Qaqortoq

Qaqortoq nunatsinni eqqumiitsuliortut immaqa tusaamaneqarnersaannit Aka Høeghimit najugarineqarpoq. Illoqarfimmi Aka Høeghip Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliortut allat peqatigalugit qaarsumut qiperugaasa 40-it missaasa naninissaat unammininnguutilertorajuppoq. Aasami meeqqat kuummi illoqarfikkut kuuttumi naloraartarput. Immermut nillertumut tinginissat kajungerivallaanngikkukku taavami puilasumut 38 gradinik kissassusilimmut qeqertami Uunartumi illoqarfiup kujataaniittumut tinginissaq qanoq issava.

Sianerfigigutsigut akinik pitsaanerpaanik pissarsiniassaagut!

 

Sisimiut

Sisimiuni – pinngortitami immap qaani naqqanilu misigisassat tupinnartut 

“Rough- Real- Remote” taama Sisimiut imminnut tuniniarput tamannalu ilumoortortaqarpoq. Nunatsinni illoqarfiit annersaasa tullia pinngortitami misigisassanut aallaaviuvoq tupinnartoq. 

Sisimiuni nunap timaa immikkuullarilluinnartuuvoq, illoqarfiullu eqqaani sapernassutsini assigiinngitsuni tamani pisulluni angalaarfissaqarluni. Ass. Palasip Qaqqaata qaaniit isikkivik tupinnaannartoq misiginngitsooqinagu. Qummukarninni iluatitsiguit aqissinik, teriannissanik, nattoralinnik allaalluunniit umimmannik takusinnaavutit. Imal. angallammik Sisimiut nunaqarfii alutornartut marluk- Sarfannguit Itillerlu aqqutaani arfersiorfiusinnaasut takuniakkit.

Aqqartartutut feeriarneq

Nunatsinni pinngortitami misigisassat annerpaat immamiipput: Inalugallit ilaat aappillarissut, qeeqqat nipisaallu qeqquarpassuit akornanniittut – nunatsinni immamut aqqarlutit misigisassarsiornikkut misigisinnaasarpassuavit ilaannamininnguaraat. Sirius Greenland Sisimiut eqqaanni umiiarnikunut ilulissanullu ikkarlisimasunut aqqarnissamik neqerooruteqarpoq.

UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornusassiaa aamma Arctic Circle Trail

Kitaani Nipisaniit Kangerlusuarmi Aasivissuaq inuit ukiuni 4.000-ini piniarfigisartagaattut uppernarsaatissarpassuaqarnermigut nunarsuarmioqatigiit kingornussassaattut 2018-imi toqqarneqarpoq.
Nuannarineqarpallaalersimanissaa siooragalugu Arctic Circle Trailimi peqataarusuttarsimanngikkuit, taava ukioq manna eqqissilluni imminut naalaarnissamut Kangerlussuup Sisimiullu akornanni 165 kilometerinik isorartutigisumi pisunnissannut immikkorluinnaq ittumik periarfissaqarputit. 

Hotel Sisimiut

Ulloq naallugu pisoreernikkut isikkatit annernarsisimappata, Sisimiuni pitsaanerpaamik akunnittarfeqarnera qujanaqaaq. Neriniartarfittaani illoqarfiup qaqqaa tusaamasaq atsiullugu Nasaasaami sassaalliuttaggaannik aalisakkanik qalerualinnillu assigiinngitsunik misiliinngitsoorniaqinak. Silataani uffarfimmi kissartumik puaasartittakkamik imalimmi nuannersumi isikkivigissumilu qasuersaarsinnaavutit!
Sianerlutit akit pitsaasut apersuutigikkit!

 

Kangerlussuaq

Kangerlussuaq – akunniffissaannaanngitsoq

Kangerlussuaq ilinnut akunniffissaannaajuassappat, Kangerlussuarmi neqeroorutissarpassuaqarmat, taava immaqa uniffiginissaa piffissanngorsimassaaq.
Nunakkut angalaarnermi atortakkanik kamippalinngikkaluarluni sermersuup takunissaanut nunatsinni periarfissatuaavoq. Tassani sermeq tikivillugu biilimik ingerlasinnaavutit. Tassanilu aamma tammaarsimaarfimmi Camp Ice Capimi unnueriaannaallutit. Tammaarsimaarfik sermip sinaaniit nal. ak. marluk pisulluni tikitassaavoq. Ilisimasassarsiortut toqqanni issusuunik toqqaveqarlutit ilsimasassarsiortullu sinngup puuannut oqortumut poorlutit unnuissaatit, qiianarsinnaasutut isikkoqaraluaq iluarusunnarluinnarpoq.

Kangerlussuarmi angallassisartut sermip tungaanut angalaarnerit sumiiffimmilu angalaarluni uumasorpassualimmi ilaatigut tuttunik, umimmannik teriannissanik ukallinillu takusassarsiorneq neqeroorutigaat. Nammineq aamma paasisassarsiortoqarsinnaavoq– ass.  Narsaamanermi mittarfiup isuaniittumi ujarannguunnikunik nassaarit, aalisarit imal. Qaarsorsuarmi ujaqqanik ujaasigit 

Immaqa ukioq manna Arctic Circle Trailimut – Kangerlussuup Sisimiullu akornanni nunatsinni pisuffigissallugu oqaluttuassartaqarnerpaami peqataanissannut imminut piumaffigissaatit. Sianerlutit annertunerusunik paasisassarsiorit.

Sianerlutit akit pitsaasut apersuutigikkit!

Nuummit Kangerlussuaqrmut: Imaannaanngitsumik misigisaqarnissaq pisariaqartippiuk, taamaappat ilisimasassarsiortut tumisiukkit ullunilu marlunni sermersuarmiinneq misigalugu. Ulluni sisamani Kangerlussuarmiinneq unnuinerit- ilaatigut tammaarsimaffimmi Camp Ice Cap-imi unnuineq- ilanngullugit inummut ataatsimut akia 5.995 koruuniniit.

 

Nuuk

Nuummi illoqarfissuarmi kulturikkut pisuussutilimmi feeriarneq 

Nuuk nunatsinni illoqarfiit alliartupiloornersaraat ukiorpannilu Nuummiissimanngikkuit ilumut nutaanik misigisassaqarpoq. Oqaatsinik 40-inik atuiffiusoq, ataatsimoortunik pisiniarfissualik kulturimullu tunngasunik misigisassarpassualik – eqqumiitsulianik katersugaasivimmiit kulturip illorsuanut filmertarfimmullu – Nuuk ima suli atsiginngikkaluarluni inuit pisiniarfimmi naapittarlutik, illoqarfissuarmiinnertut ilumut misigititsivoq. Bussinut ilaallutit Nuup kujammut alliartorfianut Qinngutsinnukarneq misiliguk. 

Nuup Kangerlua Kitaani kangerluit annersaraat, aasarlu naallugu nuannaariutit talittarfianniit angallatit imaaginnavittarput. Ass. Qooqqut alianaaqisoq- Qooqqut Nuan-atsikkamik asimi neriniartarfilik- saarullittaq aatsaannguummat pisaq tunniukkaanni nerisassiaralugu sassaalliiffiusinnaasortaaq tikeraaruk. Imal. nunaqarfiusimasuni Kangermi Qoornumilu ullumikkut Nuummi innuttaasunut illuaraqarfittut uummarteqqinneqarsimasuni paasisassarsiorit.
Nuummi nunatta kulturikkut takutitsiviata- tusarnaartitsinerit, filmiliortut, eqqumiitsuliortut saqqummersitsisartut sannavinnilu sanaluttartut uummaarinnerat malugiuk.

Angalanermi ineqarnermilu akit pitsaasut pillugit paasiniaavigisigut!

Sisimiuniit Nuummut pissanganartumut sap.ak. naanersioriartoruk. Ullut sisamat Nuummiissaatit pingasoriarlutillu Hotel Hans Egede-mi unnuillutit. Inummut ataatsimut akia 4.775 koruuniniit.?

Ilulissaniit Nuummut pissanganartumut sap.ak. naanersioriartoruk. Ullut sisamat Nuummiissaatit pingasoriarlutillu Hotel Hans Egede-mi unnuillutit. Inummut ataatsimut akia 4.875 koruuniniit.

 

Tasiilaq

Tasiilaq – Nunatsinni illoqarfiit pinnernersaat

Tasiilaq nunatsinni illoqarfinni– Ammassallip qeqertaani qaqqarsuarnik portusuunik ungalusimalluni alianaannerpaamik inissisimaffilittut tusaamaneqarpoq.
Tunumi qaqqat Kitaani qaqqaniit pisoqaannginnerupput taamaammallu inngiginnerullutik qutaarluunerullutillu. Tasiilamiinninni ullaat tamaasa iteruit igalaakkullu itsuarlutit taakku isikkivinniissapput. Qimmertaajaliip Qaqqartiva, Aammangaaq, Qaqqartivagajiilu tassaapput qaqqat inngiisa ilaat illoqarfimmiit ersittut. Pisullutit angalaarusuttuuguit tamaasa qaqisinnaavatit Qimmertaajaliilli Qaqqartiva kisimiillutit qaqiniassanngilat. 

Tasiilap eqqaani Naasuliartarpi nunatsinni pinngortitami alianaalluinnartut ikittuinnaat ilagaat. Qooroq qaqqanik unguneqarsimavoq, sangujoraartumillu arlalinnik kusanaqisunik qorlortulimmik kooqarluni. Tasiilamiit ungasinngitsumiippoq kangerluk alianaaqisoq Sermilik, Ilulissani Kangianisut sermit iigartartut arlallit Sermilimmut uukkartarput tupigutsaammisarnerlu annertoqaaq.

Upperisatoqqat Tunumi suli attanneqarput, taamammallu nunatsinni sanalukkat kusanarnerpaat ilaat tassani pissarsiassaapput. Tassani najugallit amerlasuut piniarnermik inuussutissarsiuteqarput, inoqarporlu ukiuni tuusintini ileqquusimasutut suli aasisartunik. Tunumiut inoroorsallaqqinneq inussiarnernerlu tusaamaneqaatigaat. Tikillugit tamanna nammineq misigiuk.

Angalanermi ineqarnermilu akit pitsaasut pillugit paasiniaavigisigut!

 

Aasaq manna sumi feeriassavit?

Tulliani feeriarnissavit pilersaarusiornissaanut akinillu pitsaasunik nassaarnissamut ikiuunnissamut piareersimavugut!

Oqarasuaatikkut: 70 11 07 imal. mailikkut: booking@greenland-travel.gl attavigisigut.